Hippiliike

Wikipedia

Flower Power -pakettiauto

Hippiliike (englannin sanasta hippies) on 1960-luvulla voimakkaasti vaikuttanut nuorisokulttuuri ja protestiliike. Hippiliike oli osa laajempaa 1960-luvun kulttuurista ja poliittista kuohuntaa. 1970-luvun aikana alkuperäinen hippiliike hiipui, mutta sen perintö on jäänyt vaikuttamaan eräissä myöhemmissä nuorisokulttuureissa ja protestiliikkeissä.

[muokkaa] Hippiliikkeen synty ja taustat

Hippiliikkeen esimuotoja on tunnistettu eräissä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kulttuuriliikkeissä. Varsinainen hippiliike syntyi Yhdysvalloissa 1960-luvun alussa beatnik-liikkeen ja folkmusiikkipiirien pohjalta. Hippiliikkeen katsotaan kiteytyneen ja saaneen nimensä San Franciscossa sijaitsevassa Haight-Ashburyn kaupunginosassa noin vuosina 1965–1966. Myös Kalifornian toiseen suurkaupunkiin, Los Angelesiin, muodostui hippiyhteisö.

Ensimmäinen San Franciscon hippiyhteisön suuri tapahtuma oli Human Be-In -niminen katufestivaali tammikuussa 1967. Tätä seurasi "rakkauden kesä", jonka myötä San Fransiscon hipit nousivat kansainväliseen maineeseen ja julkisuuteen. Tämän jälkeen hippiliike alkoi levitä myös Britanniaan ja kaikkialle muuallekin länsimaailmaan. Monet San Fransiscon alkuperäisen hippiyhteisön jäsenet katsoivat tässä vaiheessa liikkeensä jo kaupallistuneen ja vesittyneen, minkä lisäksi Haight-Ashburyyn tulvivien nuorten virta aihetti asuntopulaa ja muita ongelmia. Vielä saman vuoden lokakuussa eräät Haight-Ashburyn alkuperäiset hipit järjestivät hippiliikkeen vertauskuvalliset hautajaiset.

Suurimman laajuutensa hippiliike saavutti kuitenkin vasta hieman myöhemmin. Vuonna 1968 tehdyn tutkimuksen mukaan 0,2 % yhdysvaltalaisista oli oman ilmoituksensa mukaan hippejä. Woodstockissa (1969) ja Englannin Wightsaarella (1970) järjestetyt jättiläismäiset rockfestivaalit edustivat monille jonkinlaista hippiliikkeen loppuhuipentumaa.

Hippiliike oli Yhdysvalloissa korostuneesti valkoisen nuorison protestia: mustaihoiset hipit olivat harvinaisempia, vaikka eivät tuntemattomia. Tyypillisenä hippinä on pidetty keskiluokkaisen perheen kasvattia, joka koki vanhempiensa arvot ja elämäntavan ahdistaviksi ryhtyen kapinoimaan niitä vastaan. Korkeakouluopiskelijoiden osuus hippien riveissä oli merkittävä.

[muokkaa] Elämäntavat

Kaksi hippiä Woodstockissa elokuussa 1969

Hippiliikkeen ihanteita olivat pasifismi, suvaitsevaisuus, "vapaa rakkaus" (kapinointi vielä tuolloin vallinnutta tiukkaa seksuaalinormistoa vastaan) sekä keskiluokkaisen materialismin ja ura-ajattelun kyseenalaistaminen. Vietnamin sodan vastustaminen oli hippiliikkeen keskeisimpiä yhteisiä poliittisia tavoitteita.

Hippien elämäntapaan yhdistetään usein psykedeelinen rockmusiikki ja folkmusiikin protestilaulut, huumaus- ja nautintoaineiden käyttö (erityisesti tupakka, kannabis ja LSD) sekä kommuunityyppiset asumiskokeilut. Osa hipeistä kiinnostui itämaisista uskonnoista tai jopa magiasta, mikä valmisteli tilaa New Age -ilmiön nousulle. Toiset liikkeen edustajat suuntautuivat vasemmistolaiseen poliittiseen radikalismiin.

[muokkaa] Tunnusmerkit

Esimerkki stereotyyppisestä hippiulkonäöstä. Kuva Venäjältä vuodelta 2005.

Tyypillisiä ulkoisia tunnusmerkkejä hipeillä olivat pitkät hiukset (jotka olivat yleensä auki), miehillä parta (monesti suosittiin kokopartaa), erilaiset etnohenkiset vaatteet (varsinkin intialais- ja afrikkalaistyyliset), kireät farkut (joissa on leveät tai suorat lahkeet), armeijan ylijäämäkaupoissa myytävät sotilastakit ja muut vanhat sotilasvaatteet ja -saappaat,^[1] batiikkivärjätyt vaatteet ja voimakkaat monimutkaiset väriyhdistelmät (ns. psykedeeliset värit), kukat hiuksissa, erilaiset huivit ja liinat, vakosametti/samettivaatteet, pitkät mekot, ponchot, pyöreät silmälasit, suuret aurinkolasit, erilaiset korut (mm. puuhelmet) ja "peace"-merkit. Hipit kulkivat myös usein paljain jaloin.

Eräs hippien elämäntavan merkittävä ulkoinen tunnus on niin sanottua kukkaisvoimaa (flower power) edustava pikkubussi (usein Volkswagen Kleinbuss, joita maalattiin räikeiksi), jolla saattoi liikkua hippien suosimien tapahtumien ja paikkojen välillä. Tällaisia olivat erilaiset festivaalit ja kommuunit. Monilla hipeillä ei ollut pysyvää asuntoa, vaan he asuivat teltoissa, kommuuneissa tai kukkaisautoissaan. Hippiliikkeen kaltainen ilmiö olivat myös ns. chopper-tyyppisillä Harley Davidson -moottoripyörillä liikkuneet motoristit. Nykyisin Yhdysvalloissa jotkut keskiluokkaista elämää viettäneet entiset hipit tai nuoruudessaan hippiyttä ihailleet ovat eläkevuosinaan uudelleen alkaneet vaeltaa paikasta toiseen vailla pysyvää asuntoa. Joidenkin mielestä nämä "uushipit" ylellisine matkailuautoineen eivät ole aitoja hippejä.

[muokkaa] Huumausaineet

Huumausaineet olivat yksi hippien kulttuuriin liitetyistä piirteistä. Hippien ajatellaan suosineen varsinkin kannabista sekä LSD:n ja meskaliinin kaltaisia "tajuntaa laajentavia" huumausaineita. Heroiinin ja amfetamiinin kaltaisia huumeita kohtaan hippien suhtautuminen oli ristiriitaisempaa, usein torjuvaakin. Kaikki hipit eivät käyttäneet huumausaineita. Lähes poikkeuksetta suhtautuminen alkoholiin oli erittäin negatiivispainotteista, varsinkin väkeviin viinoihin.^lähde?

[muokkaa] Perintö

Alkuperäisen hippiliikkeen katsotaan hiipuneen pois 1970-luvun alussa. 1960-lukulainen protestiliike ja poliittinen aktivismi heikentyivät, ja nuorisokulttuuriin tulivat toisenlaiset tyylit, muodit ja aatteet. Käsite "hippi" on kuitenkin säilynyt käytössä. Sitä käytetään yhä melko yleisesti ihmisistä, jotka samaistetaan tai jotka samaistuvat ulkonäkönsä, musiikkimakunsa, aatteidensa tai elämäntapansa puolesta 1960-luvun hippeihin. Alkuperäisen hippiliikkeen perintöä on nähtävissä monissa myöhemmissä ilmiöissä, kuten esimerkiksi 1980-luvun rauhanliikkeessä sekä nykyajan vihreässä liikkeessä, eläinoikeusliikkeessä ja feminismissä. Osa hippien tavoittelemista uudistuksista on tavallaan toteutunut (esimerkiksi seksuaalinen vapautuminen) ja jotkin hippiliikkeeseen yhdistetyt ilmiöt, kuten rockmusiikki, ovat välillä esiintyneet myös sovinnaisen valtakulttuurin osina. Intian osavaltio Goa on eräs nykypäivän "uushippien" suurimmista keskittymistä.